Sähköautojen määrä kasvaa nopeasti, ja samalla yhä useammassa taloyhtiössä pohditaan latausmahdollisuuksia. Usein keskustelu kääntyy nopeasti lainsäädäntöön. Onko latauspiste pakollinen, milloin latausvalmius vaaditaan ja mitä oikeuksia yksittäisellä osakkaalla on?
Lainsäädäntö antaa taloyhtiöille selkeät raamit, mutta jättää samalla paljon liikkumavaraa järkeville ja taloyhtiön tarpeisiin sopiville ratkaisuille. Tässä artikkelissa käydään läpi voimassa oleva laki, EU-direktiivin tuomat muutokset ja 1.10.2026 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölain muutos.
Mitä latausvalmius, esikaapelointi, latauspiste ja kuormanhallinta tarkoittavat?
Nämä neljä käsitettä sekoittuvat helposti. Ero ratkaisee, mitä taloyhtiöltä vaaditaan ja mitä se maksaa.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Latausvalmius (putkitus) | Autopaikoille on asennettu suojaputket tai muut kaapelireitit. Kaapelit ja laitteet voidaan lisätä myöhemmin ilman purkutöitä. |
| Esikaapelointi | Kaapelit on vedetty valmiiksi sähkökeskukselta autopaikalle. Latauslaite voidaan kytkeä suoraan. |
| Latauspiste | Toimiva latauslaite, jolla auton voi ladata. |
| Kuormanhallinta | Järjestelmä, joka säätää latausjärjestelmän lataustehoa olemassa olevan kapasiteetin mukaan ja jakaa olemassa olevan tehon tasaisesti kaikille lataajille. |
Laajamittainen korjaus tarkoittaa latauslaissa korjausta, jonka kustannukset ovat yli 25 % rakennuksen arvosta ilman tontin arvoa.
Onko taloyhtiön pakko asentaa latauspiste?
Ei ole. Suomen laki ei velvoita olemassa olevaa asuintaloyhtiötä asentamaan latauspisteitä. Velvoite koskee vain latausvalmiutta uudisrakentamisessa ja laajamittaisissa korjauksissa (ks. seuraava kohta).
Päätöksissä on kuitenkin noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Jos yksi osakas saa luvan latauspisteeseen, sama mahdollisuus on lähtökohtaisesti annettava muillekin autopaikan haltijoille.
Käytännössä kysymys nousee esiin, kun ensimmäinen osakas hankkii sähköauton. Silloin hallituksen kannattaa selvittää, mitä nykyinen sähköliittymä kestää, ja suunnitella järjestelmä, jota voi laajentaa kaikille paikoille. Muuten osakkaat voivat asentaa erillisiä laitteita, jotka joudutaan myöhemmin purkamaan.
Milloin latausvalmius on pakollinen?
Latausvalmius on pakollinen, kun asuinrakennuksessa on yli 4 autopaikkaa ja rakennetaan uutta tai tehdään rakennuslupaa vaativa laajamittainen korjaus. Asiasta säädetään laissa rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiudella (733/2020), jota sovelletaan 11.3.2021 jälkeen haettuihin lupiin.
| Tilanne | Mitä laki 733/2020 vaatii |
|---|---|
| Uusi asuinrakennus, yli 4 autopaikkaa | Latausvalmius jokaiselle autopaikalle |
| Laajamittainen korjaus, asuinrakennus, yli 4 autopaikkaa | Latausvalmius jokaiselle autopaikalle, jos korjaus kattaa pysäköintipaikat tai niiden sähköjärjestelmän |
| Olemassa oleva asuinrakennus ilman laajaa korjausta | Ei velvoitetta |
| Olemassa oleva muu kuin asuinrakennus, yli 20 autopaikkaa | Vähintään yksi latauspiste 31.12.2024 mennessä |
Laajamittainen korjaus ei siis käynnisty pelkistä pinta- tai putkiremonteista. Ratkaisevaa on, kattaako korjaus pysäköintipaikat tai niiden sähköjärjestelmän ja ylittääkö se 25 %:n kustannusrajan.
Kun latausvalmius tehdään muun remontin yhteydessä, kaivuu- ja asennustyöt tehdään vain kerran. Se on yleensä selvästi edullisempaa kuin erillinen hanke myöhemmin.
Mitä EPBD-direktiivi muuttaa?
EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, 2024/1275) kiristää latausvaatimuksia, ja Suomen lakia muutetaan sen mukaiseksi. Direktiivin kansallinen toimeenpanoaika päättyi 29.5.2026. Ympäristöministeriön lakiluonnos oli lausunnolla keväällä 2026, ja muutoksen voimaantulopäivä on vielä auki.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan asuinrakennuksia koskisivat seuraavat vaatimukset.
| Tilanne | Nykyinen laki | Esitetty muutos |
|---|---|---|
| Uusi asuinrakennus | Yli 4 autopaikkaa: latausvalmius kaikille | Yli 3 autopaikkaa: vähintään 1 latauspiste, esikaapelointi vähintään 50 %:lle ja putkitus lopuille |
| Laajamittainen korjaus | Yli 4 autopaikkaa: latausvalmius kaikille | Yli 3 autopaikkaa: esikaapelointi vähintään 50 %:lle ja putkitus lopuille |
Luonnoksen mukaan korjauskohteen vaatimuksia ei sovellettaisi, jos latausvarustelun kustannukset ylittäisivät 10 % laajamittaisen korjauksen kokonaiskustannuksista. Direktiivi edellyttää lisäksi, että osakkaan tai vuokralaisen pyyntö latauspisteestä voidaan evätä vain vakavista ja perustelluista syistä.
Taloyhtiölle muutos tarkoittaa, että pelkkä putkitus ei uusissa hankkeissa enää riitä. Jos peruskorjaus on suunnitteilla, latausratkaisu kannattaa mitoittaa jo nyt tulevien vaatimusten mukaan.
Voiko yksittäinen osakas asentaa latauspisteen?
Monessa taloyhtiössä latausratkaisut lähtevät liikkeelle yksittäisen osakkaan tarpeesta. Osakas voi tietyin edellytyksin hakea lupaa asentaa latauspiste omassa hallinnassaan olevalle autopaikalleen. Tällainen hanke käsitellään yleensä osakkaan muutostyönä asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Tällöin taloyhtiö voi asettaa asennukselle ehtoja, mutta muutostyötä ei voida kieltää ilman perusteltua syytä, kuten sähköturvallisuuteen tai yhtiön järjestelmiin liittyvää haittaa.
Jos autopaikka sen sijaan on taloyhtiön hallinnassa, tilanne on erilainen. Tällöin latauspisteen asentaminen edellyttää yleensä yhtiökokouksen päätöstä, sillä kyse on yhtiön yhteisen omaisuuden muuttamisesta. Pelkkä muutostyöilmoitus ei tällaisessa tapauksessa riitä, vaan asia käsitellään osana taloyhtiön päätöksentekoa ja kokonaisratkaisua.
Käytännössä tämän vuoksi on tärkeää selvittää autopaikkojen hallintamalli jo suunnitteluvaiheessa, jotta latausratkaisua voidaan edistää oikealla tavalla ja oikean päätöksentekomenettelyn kautta.
Kuka päättää ja kuka maksaa?
Kun latausratkaisu toteutetaan useammalle autopaikalle, päätös tehdään yleensä yhtiökokouksessa. Päätöksentekoon vaikuttaa se, onko kyse yhteisestä investoinnista vai osakkaiden omalla kustannuksella toteutettavista latauspaikoista.
Hallituksen ja isännöitsijän vastuulla on valmistella asia huolellisesti, selvittää toteutusvaihtoehdot ja tuoda yhtiökokoukselle selkeä kokonaiskuva kustannuksista, vaikutuksista ja etenemisestä.
Asunto-osakeyhtiölakiin tuli 1.10.2026 uusi säännös (33 a §) kustannusten jakamisesta. Jos yhtiökokous päättää latauspisteistä, jotka hyödyttävät vain osaa autopaikoista, eikä yhtiöjärjestyksessä ole niille vastikeperustetta, kustannukset jaetaan tasan hyötyvien autopaikkaosakkaiden kesken. Säännös koskee 1.10.2026 tai myöhemmin tehtäviä päätöksiä.
Lisäksi latauskustannusten laskutus on tärkeää miettiä valmiiksi, jotta latauksesta koituvat kulut jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä nyt?
Taloyhtiön kannattaa ehdottomasti selvittää valmiiksi, mitä nykyinen sähköjärjestelmä mahdollistaa, ja suunnitella järjestelmä niin, että latausasema voidaan tarvittaessa asentaa kaikille paikoille.
- Selvitä sähköliittymän kapasiteetti ja se, montako latauspistettä nykyinen liittymä kestää kuormanhallinnan kanssa.
- Selvitä autopaikkojen hallintamalli: ovatko paikat osakkeina, osakkaiden hallinnassa vai yhtiön vuokraamia.
- Valitse laajennettava järjestelmä, jossa latauslaitteet keskustelevat keskenään ja kuormanhallinta estää sulakkeiden palamisen.
- Sovi laskutusmalli lataussähkölle ennen ensimmäistä asennusta.
- Tarkista tulevat korjaukset: jos pihan, pysäköintialueen tai sähköjärjestelmän remontti on PTS:ssä, latausvalmius kannattaa sisällyttää siihen.
Turvallisuus ei ole sivuseikka
Sähköautojen latausjärjestelmät kuuluvat sähköturvallisuusmääräysten piiriin. Asennukset on tehtävä pätevän sähköalan ammattilaisen toimesta ja koko järjestelmä on suunniteltava kestämään kuormitusta.
Taloyhtiöissä tämä korostuu erityisesti silloin, kun latauspisteitä on useita. Kuormanhallinta, kaapelointi ja sähköjärjestelmän mitoitus on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena, jotta lataus toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa.
Laki antaa raamit, toimiva ratkaisu syntyy yhteistyöllä
Lainsäädäntö määrittelee minimitason, mutta paras lopputulos syntyy, kun ratkaisu suunnitellaan taloyhtiön todellisten tarpeiden pohjalta. Hyvä latausratkaisu huomioi nykyiset käyttäjät, tulevaisuuden tarpeet ja kiinteistön tekniset mahdollisuudet.
Korpilataus on suunnitellut ja toteuttanut latausjärjestelmät jo lähes 250 taloyhtiölle ja liikekiinteistölle. Autamme taloyhtiöitä hahmottamaan sekä lakisääteiset vaatimukset että käytännön toteutuksen. Kun suunnittelu, asennus ja tarvittavat lisätyöt hoidetaan kokonaisuutena, ratkaisu on selkeä, turvallinen ja pitkäikäinen.
Jos suunnittelette latausjärjestelmän hankintaa, lue myös kattava oppaamme sähköauton latausasemien hankinnasta taloyhtiöön. Se kattaa kustannukset, toteutusmallit, päätöksenteon ja yhdenvertaisuuden.
Usein kysytyt kysymykset
Onko latauspiste pakollinen taloyhtiössä?
Ei. Olemassa olevaan asuinrakennukseen ei tarvitse asentaa latauspisteitä. Latausvalmius on pakollinen uudisrakentamisessa ja laajamittaisissa korjauksissa, kun autopaikkoja on yli 4.
Voiko taloyhtiön hallitus kieltää latauspisteen asentamisen?
Osakkaan hallinnassa olevalle autopaikalle tehtyjä muutostöitä ei voi kieltää ilman perusteltua syytä, kuten sähköturvallisuusriskiä tai liittymän riittämättömyyttä. Yhtiön hallinnassa olevista paikoista päättää yhtiökokous.
Kuka maksaa taloyhtiön latauspisteet?
Se riippuu päätöksestä ja yhtiöjärjestyksestä. 1.10.2026 alkaen kustannukset jaetaan tasan hyötyvien autopaikkaosakkaiden kesken, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole autopaikoille vastikeperustetta.
Mitä eroa on latausvalmiudella ja esikaapeloinnilla?
Latausvalmius tarkoittaa putkitusta tai kaapelireittejä. Esikaapeloinnissa kaapelit on jo vedetty autopaikalle, joten latauslaite voidaan kytkeä suoraan.
Milloin EPBD-direktiivin vaatimukset tulevat voimaan Suomessa?
Kansallinen lakimuutos on valmisteilla, eikä sen voimaantulopäivä ole vielä vahvistunut. Direktiivin toimeenpanoaika päättyi 29.5.2026.
Vaatiiko laki kuormanhallintaa?
Ei suoraan, mutta käytännössä yhdenvertaisuus ja latausvalmius kaikille autopaikoille edellyttävät sitä useimmissa taloyhtiöissä. Kuormanhallinta jakaa liittymän tehon latauslaitteiden kesken, joten jokaiselle halukkaalle osakkaalle voidaan tarjota latauspiste ilman, että pääsulakkeita tai liittymää tarvitsee heti kasvattaa.
Ota yhteyttä Korpilataukseen, niin suunnitellaan yhdessä teidän taloyhtiöllenne toimiva ja tulevaisuuden tarpeet huomioiva latausratkaisu!
Lähteet
Artikkelin asiantuntijat
Kirjoittaja
Viestintä ja markkinointi
Laura Keski-Kuha työskentelee Korpisähkön viestinnän, verkkosivusisältöjen ja markkinoinnin parissa. Hän kirjoittaa artikkeleita sähköautojen latauksesta ja taloyhtiöiden latausratkaisuista. Laura ajaa itse sähköautoa.
Asiantuntijan profiiliTarkastaja
Toimitusjohtaja ja yrittäjä
Konsta Peltokorpi on Korpisähkön toimitusjohtaja ja vastaa koko yhtiön liiketoiminnasta. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja ja liiketalouden tradenomi. Konsta on ollut suunnittelemassa ja mukana toteuttamassa kymmeniä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen latausjärjestelmiä.
Asiantuntijan profiili
Suunnitteletko taloyhtiön tai liikekiinteistön latausratkaisua?
Olemme toteuttaneet latausinfrastruktuurin jo yli 200 taloyhtiöön ja liikekiinteistöön. Katso referenssimme tai pyydä tarjous.
