Sähköauton lataus taloyhtiössä: laskutus ja kulujen jako

Sähköauton lataus taloyhtiössä edellyttää muutaman päätöksen siitä, miten kustannukset jaetaan: kuka maksaa latausvalmiuden, kuka latausaseman ja miten ladattu sähkö laskutetaan. Kun nämä käydään läpi etukäteen, hanke etenee sujuvasti ja jokainen asukas tietää, mistä maksaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten sähköauton lataus taloyhtiössä laskutetaan oikeudenmukaisesti, mitä kulujen jaosta kannattaa päättää yhtiökokouksessa, mitä laki vaatii ja paljonko lataaminen käytännössä maksaa kuukaudessa.

Miten sähköauton lataus maksetaan taloyhtiössä?

Taloyhtiön latauskulut kannattaa jakaa heti alussa kahteen osaan.

Investointi tarkoittaa latausvalmiutta eli kaapelointia, keskusmuutoksia ja kuormanhallintaa sekä itse latausasemia. Tämä on kertaluonteinen kustannus, joka rahoitetaan taloyhtiön päätöksellä joko vastikkeella, lainalla tai osakkaiden omalla rahalla.

Käyttökulu tarkoittaa ladattua sähköä. Se on jatkuva kustannus, joka syntyy vain latauspisteitä käyttäville. Myös käyttökulun veloitustavasta taloyhtiö päättää itse, ja yleisin sekä toimivin ratkaisu on veloittaa sähkö lataajalta mitatun kulutuksen mukaan.

Kun nämä kaksi pidetään erillään, sekä laskutus että päätöksenteko selkeytyvät. Jos latauksen sähkö sen sijaan uppoaa kiinteistösähköön, sen maksavat myös autottomat osakkaat.

Kuka maksaa sähköauton latauksen taloyhtiössä?

Vastaus riippuu siitä, kuka hankkeen toteuttaa ja kuka autopaikkoja hallitsee. Käytännössä taloyhtiössä on kolme osapuolta, joilla kullakin on oma osuutensa.

Taloyhtiö voi maksaa yhteisen latausvalmiuden

Kun taloyhtiö hallitsee autopaikkoja ja tekee hankkeen itse, latausvalmius rakennetaan kerralla koko pysäköintialueelle ja kustannukset jaetaan vastikeperusteen mukaan kaikille osakkaille. Päätös tehdään yhtiökokouksessa tavanomaisella enemmistöpäätöksellä, ja päätöksenteossa on huomioitava osakkaiden yhdenvertaisuus: jos yksi osakas saa oikeuden latauspisteeseen, saman mahdollisuuden pitää olla muillakin.

Latausvalmiuden hinta on tyypillisesti noin 500–2 000 euroa autopaikkaa kohden ja koko taloyhtiön hanke useimmiten noin 10 000–20 000 euroa. Kertainvestointi kannattaa mitoittaa reilusti, koska myöhempi laajennus maksaa selvästi enemmän kuin sama työ kerralla tehtynä.

Osakas maksaa usein oman latausasemansa

Yleinen ja hallinnollisesti kevyt malli on se, että taloyhtiö rakentaa valmiuden ja osakas ostaa oman latausasemansa. Tällöin osakas vastaa laitteen ja sen asennuksen kustannuksista, ja taloyhtiö vastaa yhteisestä infrasta.

Latausasema maksaa asennettuna tyypillisesti noin 1 000–2 500 euroa. Jos latausvalmius on jo olemassa, pelkkä asennustyö maksaa noin 200–400 euroa latausasemaa kohden. Osakkaan tekemä latauspisteen asennus on muutostyö, johon tarvitaan taloyhtiön kirjallinen lupa. Taloyhtiö ei voi kieltää asennusta ilman perusteltua syytä, jos se on teknisesti mahdollista ja osakas maksaa kulut.

Lataaja maksaa käyttämänsä sähkön kulutuksen mukaan

Ladattu sähkö kannattaa kohdistaa sille, joka lataa. Tämä edellyttää, että jokaisen latauspisteen kulutus mitataan erikseen. Nykyaikaiset latausasemat mittaavat kilowattitunnit automaattisesti ja siirtävät tiedot taustajärjestelmään, josta taloyhtiö tai isännöitsijä saa kuukausittaisen raportin laskutusta varten.

Ilman mittausta kulujen jako menee väärin. Jos sähköauton lataaminen taloyhtiössä hoidetaan esimerkiksi vanhasta lämmitystolpasta, kulutus sekoittuu kiinteistösähköön ja lataajan sähkön maksavat myös ne asukkaat, joilla ei ole autoa.

Miten sähköauton latauksen laskutus kannattaa järjestää taloyhtiössä?

Yleisimmät mallit ovat seuraavat.

Kulutusperusteinen laskutus taustajärjestelmällä. Latausasema tunnistaa käyttäjän ja mittaa kilowattitunnit, ja veloitus tulee joko osakkaan vastikelaskun yhteydessä tai suoraan palveluntarjoajalta. Tämä on reiluin malli ja ainoa, joka toimii pitkällä aikavälillä myös silloin, kun latauspisteitä on paljon ja käyttö vaihtelee.

Kiinteä kuukausimaksu. Lataajalta peritään kiinteä summa kuukaudessa käytöstä riippumatta. Malli on hallinnollisesti helppo, mutta se suosii paljon ajavia ja rankaisee vähän ajavia. Kiinteä maksu kannattaa mitoittaa todellisen keskikulutuksen mukaan ja tarkistaa vuosittain.

Kummassakin näistä malleista taloyhtiö laskuttaa lataajaa itse, joten hintaan on syytä sisällyttää kaikki kuluerät: sähköenergia, siirtomaksu, verot sekä taustajärjestelmän ja huollon kustannukset.

Lataus osakkaan oman mittarin kautta. Pienissä taloyhtiöissä latauspiste voidaan kytkeä osakkaan oman huoneiston sähkömittarin taakse, jolloin lataus näkyy suoraan osakkaan omalla sähkölaskulla eikä erillistä laskutusta tarvita. Ratkaisu edellyttää, että kaapelointi on teknisesti järkevästi toteutettavissa.

Valittu malli ja latausmaksun perusteet kannattaa kirjata selkeiksi säännöiksi ja vahvistaa ne yhtiökokouksen päätöksellä, jolloin pelisäännöt ovat kaikille samat eivätkä ne riipu hallituksen kokoonpanosta.

Kun latausasemaa valitaan, kannattaa varmistaa OCPP-yhteensopivuus. Se pitää järjestelmän laajennettavana ja mahdollistaa taustajärjestelmän vaihtamisen ilman, että koko laitekanta pitää uusia.

Paljonko sähköauton lataus maksaa kuukaudessa?

Latauksen hinta muodostuu sähköenergiasta, siirtomaksusta ja veroista. Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu ovat kotitalousluokassa yhteensä noin 2,3 senttiä kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa, ja arvonlisävero 25,5 prosenttia lasketaan päälle. Taloyhtiön laskutuksessa hintaan lisätään usein pieni palvelumaksu, joka kattaa taustajärjestelmän ja huollon.

Näillä perusteilla taloyhtiön latauksen kilowattituntihinta asettuu tavallisesti noin 0,15–0,25 euroon. Sähköauto kuluttaa keskimäärin noin 18–20 kilowattituntia sadalla kilometrillä, ja lisäksi latauksessa syntyy muutaman prosentin häviöt. Latausaseman mittarilta veloitetulla sadalla kilowattitunnilla ajaa siis noin 500 kilometriä.

Suomessa henkilöautolla ajetaan keskimäärin noin 14 800 kilometriä vuodessa eli vajaat 1 300 kilometriä kuukaudessa, joten taulukon keskimmäinen rivi vastaa melko tavallista ajosuoritetta silloin, kun valtaosa latauksesta tehdään kotona.

Taulukon luvut ovat suuntaa antavia. Todellinen hinta riippuu taloyhtiön sähkösopimuksesta, verkkoyhtiön siirtohinnasta ja siitä, peritäänkö latauksesta palvelumaksua. Pörssisähkösopimuksella ja yölataamisella kilowattituntihinta jää usein alarajalle.

Miten latauspiste taloyhtiöön vaikuttaa vastikkeisiin?

Vaikutus vastikkeeseen tulee investoinnista, ei ladatusta sähköstä.

Jos taloyhtiö toteuttaa latausvalmiuden omana hankkeenaan, kustannus katetaan hoitovastikkeesta tai rahoitetaan lainalla, jolloin se näkyy pääomavastikkeessa hankkeen takaisinmaksuajan. Kustannus jakautuu vastikeperusteen mukaan kaikille osakkaille riippumatta siitä, onko heillä sähköautoa. Juuri tästä syntyy yleisin erimielisyys, ja siksi hankkeen laajuus ja rahoitustapa kannattaa perustella yhtiökokouksessa huolellisesti.

Ladattu sähkö ei sen sijaan kuulu vastikkeeseen. Se peritään autopaikkamaksun yhteydessä tai erillisenä latausmaksuna niiltä, jotka lataavat. Tämä on myös se raja, joka pitää päätöksenteon selkeänä: infra on yhtiön asia, sähkö on lataajan asia.

Rahoitusta suunnitellessa on hyvä tietää, että ARA:n latausinfra-avustusta ei ole enää saatavilla. Sen haku päättyi joulukuussa 2023 määrärahan loputtua.

Mitä laki sanoo latauspisteen laskutuksesta taloyhtiössä?

Laskutuksesta laki ei sano mitään. Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) koskee rakentamista, ei kustannusten jakoa.

Laki velvoittaa uusissa ja laajamittaisesti korjattavissa asuinrakennuksissa, joissa on yli neljä autopaikkaa, rakentamaan latauspistevalmiuden jokaiselle autopaikalle. Itse latausasemia laki ei asuinrakennuksissa vaadi. Muissa kuin asuinrakennuksissa vaatimukset ovat tiukemmat: yli 20 autopaikan kiinteistöissä latauspisteen asennusvelvoite tuli täyttää 31.12.2024 mennessä, ja velvoitteen noudattamista valvoo Traficom.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni taloyhtiö rakentaa latausvalmiuden pakon edessä esimerkiksi pihakannen tai sähköjärjestelmän korjauksen yhteydessä. Laskutusmalli jää silti taloyhtiön itsensä päätettäväksi, ja siinä sovelletaan asunto-osakeyhtiölain yleisiä periaatteita, ennen kaikkea osakkaiden yhdenvertaisuutta. Lue tarkemmin siitä, mitä laki sanoo latauspisteistä taloyhtiössä.

Turvallisuuspuolella Tukes ohjeistaa, että sähköauton lataamiseen kannattaa käyttää siihen suunniteltua latauspistettä. Tavallinen sukopistorasia ei kestä jatkuvaa ja toistuvaa suurta kuormitusta, ja huonokuntoinen pistorasia voi kuumentua vaarallisesti. Jos autoa ladataan turvakosketinpistorasiasta matkalaturilla, Tukes suosittelee rajoittamaan latausvirran enintään 8 ampeeriin.

Sähköauton lataus taloyhtiöön Korpilataukselta, pyydä tarjous

Olemme toteuttaneet latausinfrastruktuurin jo yli 200 taloyhtiöön ja liikekiinteistöön. Suunnittelemme latausvalmiuden ja kuormanhallinnan niin, että sähköliittymää ei tarvitse korottaa, ja rakennamme laskutuksen niin, että jokainen maksaa oman kulutuksensa.

Kartoitamme kohteen, mitoitamme järjestelmän ja esitämme kustannusarvion, jonka voi viedä sellaisenaan yhtiökokouksen käsittelyyn. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous sähköauton latausasemasta taloyhtiöön.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet