Kun taloyhtiö tai yritys suunnittelee latauspisteitä, teholuokka on yksi ensimmäisistä valinnoista: riittääkö 11 kW vai pitäisikö varautua 22 kilowattiin? Vastaus vaikuttaa suoraan sähköliittymän mitoitukseen, kaapelointiin ja kustannuksiin — mutta harvemmin siihen suuntaan kuin ensin luulisi.
Me Korpilatauksella olemme toteuttaneet latausvalmiuden jo satoihin taloyhtiöihin. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten teholuokka kannattaa valita kiinteistökohteessa.
Mikä on 11 kW latausasema?
11 kW latausasema käyttää kolmea vaihetta ja 16 ampeerin virtaa. Latausnopeus on tässä teholuokassa varsin vakuuttava: se antaa noin 50–60 kilometriä ajomatkaa jokaista lataustuntia kohden. Käytännössä tyhjäkin akku latautuu täyteen noin 5–8 tunnissa, eli yön yli taloyhtiön autopaikalla tai työpäivän aikana työpaikan parkissa.
Kiinteistöpysäköinnissä 11 kW riittää siis autolle mainiosti: autot seisovat pysäköintipaikoilla tuntikausia, jolloin suurempi huipputeho ei lyhennä käytännön odotusaikaa.
Useimmat autot rajoittavat tehon itse
Suurin osa nykyisistä täyssähköautoista ottaa AC-latauksessa vastaan enintään 11 kW. Tehokkaammasta 22 kW asemasta ei silloin ole autolle mitään hyötyä, sillä auto on se, joka rajoittaa vauhdin. Vain harvat mallit hyödyntävät 22 kW AC-latausta.
Ladattavat hybridit (PHEV) ottavat yleensä virtaa vastaan vain yhdestä vaiheesta (enintään 3,7 tai 7,4 kW). Työpaikkojen latauspisteissä tämä on hyvä tietää: hybridi latautuu 11 kW asemasta 3,7 kW teholla, mikä riittää mainiosti työpäivän mittaiseen pysäköintiin. Tutustu tarkemmin hybridiauton lataamisen eroihin tästä.
Taloyhtiössä hankinta alkaa kokonaisuudesta
Erityisesti taloyhtiökohteissa latausaseman hankinta kannattaa aina aloittaa kokonaisuuden tarkastelusta, ei yksittäisen aseman teholuokasta. Kun yhdelle osakkaalle annetaan lupa latausaseman asennukseen, yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikilla autopaikan haltijoilla tulisi olla yhtäläinen oikeus latausasemaan.
Yleensä taloyhtiössä ei ole mahdollista asentaa latausasemaa kaikille paikoille ilman, että sähköjärjestelmään tehdään tarvittavat muutokset ja toteutetaan kuormanhallinta. Käytännössä tämä tarkoittaa latausvalmiuden toteutusta: kaapeloinnit ja kuormanhallinta rakennetaan kerralla koko kokonaisuudelle, ja itse latausasemia voidaan sen jälkeen lisätä paikkakohtaisesti sitä mukaa kuin tarvetta tulee.
Kiinteistössä ratkaisee kuormanhallinta, ei huipputeho
Yksittäisen aseman teholuokkaa tärkeämpi kysymys kiinteistökohteessa on, miten käytettävissä oleva teho jaetaan latauspisteiden kesken. Kiinteistön sähköliittymä on mitoitettu muuhun kulutukseen, kuten lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja hisseihin, eikä sitä kannata lähteä suurentamaan latauspisteiden takia, jos sen voi välttää.
Kuormanhallinta voidaan toteuttaa ohjelmallisesti, jolloin latausjärjestelmälle varataan kiinteä osuus kiinteistön tehosta, tai dynaamisesti, jolloin järjestelmä seuraa kiinteistön kokonaiskulutusta ja jakaa vapaana olevan tehon latauksessa oleville autoille. Monesti kohteeseen riittää ohjelmallinen kuormanhallinta. Kun latauspisteitä on useita, teho jaetaan niiden kesken: esimerkiksi kaksi autoa samalla 11 kW syötöllä latautuvat kumpikin noin 5,5 kW teholla, mikä sekin riittää yön tai työpäivän mittaisessa pysäköinnissä mainiosti. Näin liittymää ei tarvitse korottaa, vaikka latauspisteiden määrä kasvaa vuosien varrella.
Kattava opas taloyhtiön latausvalmiushankkeen vaiheista löytyy taloyhtiön latausasemaoppaastamme.
Mistä teholuokka käytännössä määräytyy?
Käytännössä teholuokan ratkaisee se, mistä latausvalmius syötetään.
Kiinteistön sähköstä toteutettu latausvalmius. Kun latausvalmius toteutetaan taloyhtiön kiinteistösähköstä, asetamme lataustehon lähtökohtaisesti 22 kilowattiin. Tällä ei tässä tapauksessa ole yleensä kustannusvaikutusta, sillä kuormanhallinta huolehtii joka tapauksessa siitä, ettei kiinteistön kapasiteetti ylity.
Asuntojen omien mittareiden takaa toteutettu latausvalmius. Jos latausvalmius toteutetaan asuntojen omien energiamittareiden takaa, kuten rivitalokohteissa yleensä tehdään, latausteho on tyypillisesti 11 kW — asuntojen omat sulakkeet eivät yleensä mahdollista 22 kW:n lataustehoa.
Kuka 22 kW:n lataustehosta hyötyy?
Yleensä 22 kW:n lataustehosta hyötyvät ne, joiden autossa on yksivaiheinen laturi yli 3,7 kW:n latausteholla. 11 kW:n asemassa yksivaiheinen lataus jää 3,7 kilowattiin, kun taas 22 kW:n asema syöttää yksivaiheisellekin laturille sen täyden tehon, esimerkiksi 7,4 kW.
Jos taas pysäköintiajat ovat lyhyitä ja autojen kierto nopeaa, esimerkiksi asiakaspaikoilla tai ammattiliikenteen käytössä, kannattaa AC-latauksen sijaan arvioida DC-pikalataus, joka palvelee lyhyitä pysähdyksiä olennaisesti paremmin.
Yhteenveto: teholuokka määräytyy toteutustavasta
Kiinteistön sähköstä toteutetussa latausvalmiudessa latausteho asetetaan lähtökohtaisesti 22 kW:iin ilman lisäkustannusta; asuntojen omien mittareiden takaa toteutetussa valmiudessa teho on tyypillisesti 11 kW asunnon sulakekoon vuoksi. Autolle kumpikin riittää: useimmat täyssähköautot ottavat vastaan enintään 11 kW, ja kuormanhallinta huolehtii joka tapauksessa siitä, että kiinteistön kapasiteetti riittää.
Tarjouskäynnillä mitoitamme liittymän, kuormanhallinnan ja teholuokan kohteesi todelliseen käyttöön, maksutta. Pyydä tarjous, niin katsotaan kiinteistöllesi sopiva ratkaisu.
Suunnitteletko taloyhtiön tai liikekiinteistön latausratkaisua?
Olemme toteuttaneet latausinfrastruktuurin jo yli 200 taloyhtiöön ja liikekiinteistöön. Katso referenssimme tai pyydä tarjous.
