Taloyhtiön lataushanke epäonnistuu harvoin itse asennukseen. Virheet tehdään yleensä jo ennen sitä, kun päätetään, kuka saa asennuttaa latauslaitteita, kuinka suureksi järjestelmä mitoitetaan ja millaiset laitteet valitaan. Tämä artikkeli perustuu kokemukseemme yli 200 toteutetusta latausinfrasta ja yli 2 000 asennetusta latausasemasta. Käymme läpi viisi virhettä, jotka toistuvat taloyhtiöissä yhä uudestaan, ja kerromme, miten hallitus ja isännöitsijä välttävät ne.
Miksi lataushanke kannattaa tehdä kerralla oikein?
Kesäkuun 2026 lopussa Suomessa oli 385 460 ladattavaa henkilöautoa, lähes seitsemän kertaa enemmän kuin vuonna 2020. Täyssähköautoja oli ensimmäistä kertaa enemmän kuin lataushybridejä. Taloyhtiölle kysymys ei ole enää se, tarvitaanko latausmahdollisuutta, vaan se, milloin se rakennetaan.
Latausjärjestelmä palvelee taloyhtiötä vähintään kymmenen vuotta. Virheet tulevat kalliiksi, koska ne korjataan yleensä purkamalla ja rakentamalla uudelleen. Siksi suunnitteluvaiheeseen kannattaa käyttää aikaa.
Viisi virhettä lyhyesti
| Virhe | Mitä seuraa | Näin vältät |
|---|---|---|
| 1. Osakkaat asentavat latauslaitteita ilman yhteistä latausinfraa | Kapasiteetti loppuu, ja laitteet puretaan | Suunnittele latausinfra kaikille paikoille ennen laitteita |
| 2. Latausvalmius mitoitetaan väärin | Uusi urakka 2–3 vuoden päästä tai jopa 150–200 % ylihinta | Valmius kaikille paikoille ja kapasiteetti todellisen käytön mukaan |
| 3. Pienen hankkeen prosessi mitoitetaan isoon hankkeeseen | Suunnittelu ja valvonta voivat olla 20–50 % kustannuksista | Roolitus hankkeen koon mukaan |
| 4. Kallis infra, mutta hitaat latauslaitteet | Täyssähköauto saa yössä vain noin 100 km rangea | Vähintään 11 kW kolmivaiheisena |
| 5. Latauslaite valitaan miettimättä sen elinkaarta | Koko laitekannan vaihto tai toinen kuormanhallinta rinnalle | OCPP, vakaa valmistaja ja sukupolvien yhteensopivuus |
Virhe 1: Osakkaille annetaan lupa asentaa latauslaitteita ilman latausinfraa ja kuormanhallintaa
Kun yksittäiset osakkaat saavat asentaa omia latauslaitteitaan ennen kuin taloyhtiöllä on yhteinen latausinfra ja kuormanhallinta, kohteeseen syntyy erillisiä laitteita, jotka eivät sovi myöhempään kokonaisuuteen. Asennetut laitteet eivät todennäköisesti keskustele tulevaisuudessa tarvittavan kuormanhallintalaitteen kanssa tai niitä ei saa liitettyä valitun latausoperaattorin palveluun. Kun latausinfra lopulta rakennetaan kaikille, vanhat laitteet joudutaan usein purkamaan, ja osakas maksaa latauslaitteestaan käytännössä kahdesti. Kaikkien osapuolten kannalta parempi ratkaisu on toteuttaa ensin latausinfra, joka mahdollistaa lataamisen kaikilta paikoilta, ja asentaa laitteet vasta sitten.
Ongelma
- Laitteet eivät keskustele keskenään eivätkä kuormanhallinnan kanssa.
- Kapasiteetti ei riitä, eikä sen nostosta ole suunnitelmaa, jotta kaikki osakkaat saisivat latauslaitteen tasapuolisesti.
- Latauskustannuksia ei saada jaettua todellisen kulutuksen mukaan.
Seuraus
- Kapasiteetti loppuu kesken, eivätkä latauskustannukset jakaudu oikeudenmukaisesti.
- Vanhat laitteet joudutaan purkamaan, ja kohteeseen toteutetaan latausinfra kaikille paikoille.
- Osa osakkaista voi joutua hankkimaan laitteen kahteen kertaan.
Näin vältät
Ennen latauslaitteiden asentamista tehdään selvitys ja suunnitellaan latausinfra, joka mahdollistaa latauslaitteen asentamisen kaikille paikoille yhdenvertaisesti.
Keskitetyn kuormanhallinnan ulkopuolelle jäävä laite saa aina täyden kapasiteetin järjestelmässä tai sen tehoa joudutaan rajoittamaan manuaalisesti. Vanhoja laitteita ei myöskään yleensä saa laskutuksen piiriin, jolloin niiden lukemat pitää käydä lukemassa paikan päällä. Vanhan laitteen purku ja uuden asentaminen yhteisen kuormanhallinnan piiriin maksaa tyypillisesti 1 000–2 000 € latauspaikkaa kohden.
”Monessa hankkeessa vanhat laitteet pitää joko purkaa tai jättää kuormanhallinnan ulkopuolelle. Usein niitä ei saa myöskään laskutuksen piiriin, joten lukemat käydään lukemassa paikan päällä. Kokonaisuuden kannalta on yleensä järkevämpää vaihtaa ne tämän päivän vaatimukset täyttäviin laitteisiin.”
Yhteinen suunnitelma on myös yhdenvertaisuuskysymys. Lue lisää siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu sähköauton latauksessa taloyhtiössä.
Virhe 2: Latausvalmius mitoitetaan väärin
Latausvalmius voidaan mitoittaa väärin kahteen suuntaan. Alimitoituksessa valmius vedetään vain osalle autopaikoista, jolloin edessä voi olla uusi urakka muutaman vuoden päästä. Ylimitoituksessa liittymä ja keskukset mitoitetaan niin, että vaikka kaikilla paikoilla olisi sähköautot, järjestelmän ei tarvitse rajoittaa lataustehoa tai kaikilta paikoilta on jopa aina saatavilla täysi latausteho. Tällöin latausinfra voi maksaa jopa 150–200 % enemmän ilman todellista hyötyä latausnopeudessa.
Ongelma
- Latauskapasiteetti loppuu kesken.
- Investointi menee osittain hukkaan.
Seuraus
- Alimitoitus tarkoittaa uutta urakkaa ja kaivantoja 2–3 vuoden päästä, kun loputkin osakkaat haluavat latauspisteen.
- Ylimitoituksessa latausinfra voi maksaa jopa 150–200 % enemmän, mutta käyttäjä ei hyödy tästä latausnopeudessa mitenkään.
Näin vältät
- Toteuta latausinfra ja vedä kaapelit kerralla kaikille autopaikoille.
- Mitoita kapasiteetti todellisen tarpeen mukaan, ja anna kuormanhallinnan jakaa teho.
Mistä ylimitoituksen kustannus syntyy?
Ylimääräinen kustannus koostuu useista osista. Tyypillisimmät ovat nämä.
- Liittymä. Latausjärjestelmälle otetaan oma uusi liittymä tai nykyistä liittymää kasvatetaan, vaikka järjestelmä olisi mahtunut nykyisen liittymän alle. Pelkkä liittymismaksu vaihtelee verkkoyhtiöittäin paljon. Esimerkiksi korotus 3×200 A:sta 3×250 A:han maksaa verkkoyhtiöstä riippuen noin 1 450–6 700 € (sis. alv 25,5 %), ja uusi 3×200 A:n liittymä maksaa Espoossa noin 15 700 €. Asennustyöt tulevat näiden päälle.
- Pääkeskus. Jos pääkeskus uusitaan turhaan, lisäkulu voi olla jopa 10 000–20 000 €.
- Latauskeskus. Erillinen latauskeskus tuo asennettuna tyypillisesti noin 3 000–7 000 € lisäkulun. Mitä suuremmalla kapasiteetilla varustettu keskus, sitä kalliimpi se on. Lisäksi usein varsinkin pienissä yhtiöissä latausjärjestelmä voidaan toteuttaa olemassa olevan keskuksen alle, jolloin erillistä latauskeskusta ei tarvita.
- Kaapelit ja latausryhmät. Kaapelien vahvuudella ja latausryhmien koolla on iso vaikutus kokonaiskustannukseen.
Miten latausjärjestelmä mitoitetaan oikein?
Latausasema voi ladata 11 tai 22 kW:n teholla, kun hyödynnetään kaikkia kolmea vaihetta. Vaikka kaikilla autopaikoilla olisi sähköauto, kaikki autot eivät lataa yhtä aikaa. Lisäksi latausenergian tarve vaihtelee. Joku voi olla ajanut vaikka 20 km, kun toinen taas on ajanut 300 km. Kuormanhallinta jakaa käytettävissä olevan tehon latauksessa olevien autojen kesken. Lisäksi kun jonkun lataajan akku tulee täyteen, vapautuu tämän varaama kapasiteetti taas muiden käyttöön. Yleinen ohje on, että suurissa 11 kW:n latausjärjestelmissä yhtäaikaisen lataustehon pitäisi olla vähintään 2 kW latausasemaa kohden silloinkin, kun kaikki asemat lataavat. Todellisuudessa kuitenkin pienissä järjestelmissä yhtäaikainen teho on hyvä olla vähintään 3–4 kW, kun taas suurissa järjestelmissä voi riittää jopa alle 2 kW.
”Latausjärjestelmä mitoitetaan aina kohteen mukaan. Mitoitamme yhtäaikaisen lataustehon yleensä 2–5 kilowattiin latausasemaa kohden kohteen koosta ja toteutusmahdollisuuksista riippuen.”
Lue lisää siitä, miten kuormanhallinnalla voi säästää taloyhtiön latausjärjestelmän toteutuksessa.
Virhe 3: Pienen hankkeen prosessi mitoitetaan isoon hankkeeseen
Taloyhtiö voi hankkia suunnittelijan, valvojan ja urakoitsijan erikseen tai ostaa kokonaistoimituksen urakoitsijalta, jossa suunnittelu sisältyy urakkaan. Kumpikin malli on oikea oikeassa paikassa. Virhe syntyy, kun pieneen hankkeeseen valitaan sama prosessi kuin satojen autopaikkojen kohteeseen.
Ongelma
- Myös 5–20 autopaikan hankkeessa käytetään usein samaa mallia kuin satojen paikkojen kohteissa.
- Suunnittelija, valvoja ja urakoitsija hankitaan erikseen.
Seuraus
- Pienessä kohteessa erillinen suunnittelu ja valvonta voivat olla jopa 20–50 % koko hankkeen kustannuksista.
- Aikataulu venyy ja tieto kulkee monen osapuolen kautta.
Näin vältät
- Mitoita roolitus hankkeen kokoon.
- Isossa kohteessa erilliset roolit tuovat lisäarvoa.
- Pieneen hankkeeseen kokonaistoimitus samalta kumppanilta on usein sujuvin ja edullisin.
Suunnittelija ja valvoja tuovat taloyhtiölle turvaa, kun tilataan töitä, jotka eivät ole hallituksen omaa osaamisaluetta. Isoissa hankkeissa, joissa tehdään liittymä- tai pääkeskusmuutoksia tai rakennetaan valmius suurelle määrälle autopaikkoja, erilliset roolit tuovat aitoa lisäarvoa.
Pienessä, noin 10 000–20 000 euron hankkeessa painopiste kannattaa siirtää urakoitsijan valintaan. Kun isännöitsijä ja hallitus valitsevat toimittajaksi urakoitsijan, jolla on kokemusta vastaavien hankkeiden toteutuksesta, kokonaistoimitus on usein sujuvin tapa viedä hanke läpi. Taloyhtiön latausasemien hankintaopas käy läpi koko hankinnan päätöksistä asennukseen.
Virhe 4: Kallis infra, mutta hitaat latauslaitteet
Joissain taloyhtiöissä latausinfraan investoidaan, mutta latauslaitteeksi valitaan hidaslatausasema, joka lataa yksivaiheisesti 1,8–3,7 kW:n teholla. Pienimmällä 1,8 kW:n teholla täyssähköauto saa koko yön latauksella vain noin 100 km toimintamatkaa, joten investointi ei palvele käyttäjiä.
Ongelma
Taloyhtiö investoi latausinfraan, mutta latauslaitteeksi valitaan hidaslatauslaite (1-vaiheinen, 1,8–3,7 kW).
Seuraus
- 1,8 kW:n latausteholla täyssähköauto saa noin 100 km toimintamatkaa koko yön latauksella.
- Investointi ei palvele käyttäjiä halutulla tavalla.
Näin vältät
Vähintään 11 kW:n kolmivaiheinen latausvalmius jokaiselle paikalle.
Hidaslatauslaitteeseen päädytään yleensä hinnan takia. Laite on usein hieman edullisempi, ja yksi laite palvelee kahta autopaikkaa. Säästö jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska hidaslataus ei riitä täyssähköautoilijalle ja laitteet vaihdetaan todennäköisesti keskinopeisiin jo lähivuosina.
”11 kilowatin latausteho alkaa olla latausjärjestelmissä jo oletusarvo. Hidaslataus ei palvele täyssähköautoilijaa. Olemme jo vaihtaneet hidaslatauslaitteita keskinopeisiin useassa kohteessa.”
Tarkempi linjaus siitä, milloin kannattaa valita 11 kW ja milloin 22 kW, on artikkelissa 11 kW vai 22 kW latausasema kiinteistöön?
Virhe 5: Latauslaite valitaan miettimättä sen elinkaarta
Latausjärjestelmä on taloyhtiölle kymmenien vuosien investointi. Kaapeleiden ja keskusten laskennallinen käyttöikä on noin 40–50 vuotta ja latauslaitteen oletettu käyttöikä on taas noin 10–15 vuotta. Taloyhtiölle koituu ylimääräisiä kustannuksia ja päänvaivaa, jos valittua tai sen kanssa yhteensopivaa laitetta ei saakaan enää parin vuoden päästä. Latausasemat voivat myös toimia vain yhden latausoperaattorin suljetussa pilvipalvelussa, jolloin yhtiö on sidoksissa yhteen toimijaan. Avoin OCPP-rajapinta ja valmistajan taloudellisen tilanteen selvittäminen suojaavat kummaltakin ongelmalta.
Ongelma
- Latausasemat toimivat vain yhden operaattorin suljetussa pilvipalvelussa.
- Valitaan laite, jonka valmistajan tulevaisuus on epävarma tai jonka uusi sukupolvi ei keskustele vanhan kanssa.
Seuraus
- Kun operaattorin toiminta loppuu tai hinta nousee, ainoa vaihtoehto on vaihtaa koko laitekanta.
- Kun valmistus loppuu, laajennus vaatii toisen kuormanhallinnan vanhan rinnalle.
Näin vältät
- Vaadi OCPP 1.6J- tai 2.0.1-yhteensopivat laitteet.
- Selvitä valmistajan taloudellinen tilanne ja tuotteen elinkaari.
- Varmista, että vanhemman ja uuden sukupolven laitteet toimivat samassa kuormanhallinnassa.
Mikä on OCPP?
OCPP (Open Charge Point Protocol) on avoin rajapinta, jonka kautta latausasema keskustelee latausoperaattorin taustajärjestelmän kanssa. Latausoperaattori hoitaa käyttäjähallinnan, latauksen laskutuksen ja asiakastuen. Operaattori ei kuitenkaan ole aina pakollinen. Monessa järjestelmässä taloyhtiö voi jakaa latauskustannukset itse taustajärjestelmän lataustietojen perusteella (esim. Zaptec Portal). Moni taloyhtiö valitsee silti operaattorin helppouden vuoksi. Kun laitteet tukevat OCPP 1.6J- tai 2.0.1-versiota, taloyhtiö voi vaihtaa operaattoria ilman laitteiden vaihtoa. Suljetussa järjestelmässä operaattorin lopettaminen tai hinnannousu voi tarkoittaa koko laitekannan vaihtoa.
Miten valmistajan tilannetta voi arvioida?
Hallitus voi kysyä asiasta tarjoavalta urakoitsijalta, jolla on kokemusta laitteiden toimivuudesta ja valmistajien tuesta. Jos valmistaja on pörssiyhtiö, sen pörssitiedotteet ja osavuosikatsaukset kertovat, mihin suuntaan latausliiketoiminta on menossa. Heikkenevä talous tai latausliiketoiminnan supistuminen on varoitusmerkki siitä, että laitemalli voi poistua valikoimasta. Esimerkiksi Garo ilmoitti vuonna 2026 lopettavansa Garo Entity -latausasemien tuoteperheen keskittyäkseen muuhun sähköistysliiketoimintaansa. Mallin poistuminen on usein ennakoitavissa valmistajan liiketoiminnan kehityksestä.
Emme ole sitoutuneet yhteenkään laitevalmistajaan. Suosittelemme laitteita, joista meillä on hyviä kokemuksia, ja ne löytyvät latausasemavalikoimastamme.
Muistilista taloyhtiön hallitukselle
- Kapasiteetti selvitetään ensin. Sähköliittymä, pääsulakkeet ja nykyinen kaapelointi selvitetään ennen suunnittelua.
- Valmius kaikille autopaikoille. Latausinfra rakennetaan kerralla, ja latausasemat lisätään tarpeen mukaan saman kuormanhallinnan alle.
- Toteutustapa hankkeen koon mukaan. Pieneen kohteeseen kokonaistoimitus, isoon tarvittaessa erilliset roolit.
- Vähintään 11 kW kolmivaiheisena. Latausvalmius jokaiselle paikalle niin, että lataus palvelee myös täyssähköautoilijaa.
- Laite koko elinkaarelle. Avoin OCPP-rajapinta, vakaa valmistaja ja sukupolvien yhteensopivuus.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö hidaslataus taloyhtiöön?
Ei yleensä. Hidaslatausasema lataa yksivaiheisesti 1,8–3,7 kW:n teholla, ja 1,8 kW:n teholla täyssähköauto saa koko yön latauksella vain noin 100 km toimintamatkaa. Täyssähköautoja on Suomessa jo enemmän kuin lataushybridejä, joten taloyhtiön kannattaa rakentaa jokaiselle autopaikalle vähintään 11 kW:n kolmivaiheinen latausvalmius.
Mikä on OCPP ja miksi taloyhtiön kannattaa vaatia sitä?
OCPP (Open Charge Point Protocol) on avoin rajapinta, jonka kautta latausasema keskustelee latausoperaattorin taustajärjestelmän kanssa. Kun laitteet tukevat OCPP 1.6J- tai 2.0.1-versiota, taloyhtiö voi vaihtaa operaattoria ilman laitteiden vaihtoa. Suljetussa järjestelmässä operaattorin lopettaminen tai hinnannousu voi tarkoittaa koko laitekannan vaihtoa.
Kuinka monelle autopaikalle latausvalmius kannattaa rakentaa?
Kaikille. Runko ja kaapelireitit kannattaa rakentaa kerralla kaikille autopaikoille, vaikka latausasemia asennettaisiin aluksi vain osalle. Kapasiteetti mitoitetaan todelliselle yhtäaikaiselle käytölle, ja kuormanhallinta jakaa tehon latauksessa olevien autojen kesken. Mitoitamme yhtäaikaisen lataustehon yleensä 2–5 kW:iin latausasemaa kohden kohteen koosta ja toteutusmahdollisuuksista riippuen.
Voiko osakas asentaa oman latausaseman ilman taloyhtiön yhteistä latausinfraa?
Osakas voi hakea taloyhtiöltä lupaa oman latausaseman asentamiseen, mutta yhteinen latausinfra kannattaa suunnitella ennen lupien myöntämistä. Erilliset laitteet eivät keskustele yhteisen kuormanhallinnan kanssa, eikä niiden kulutusta saa usein laskutuksen piiriin. Kun yhteinen järjestelmä myöhemmin rakennetaan, vanhat laitteet joudutaan usein purkamaan, ja vaihto maksaa tyypillisesti 1 000–2 000 € latauspaikkaa kohden.
Tarvitaanko taloyhtiön lataushankkeeseen erillinen suunnittelija ja valvoja?
Se riippuu hankkeen koosta. Isoissa hankkeissa, joissa tehdään liittymä- tai pääkeskusmuutoksia tai rakennetaan valmius suurelle määrälle autopaikkoja, erillinen suunnittelija ja valvoja tuovat taloyhtiölle turvaa. Pienessä hankkeessa tärkeintä on valita urakoitsija, jolla on kokemusta vastaavan kokoisista kohteista. Kokonaistoimituksessa suunnittelu sisältyy urakkaan.
Miten Korpilataus auttaa?
Olemme toteuttaneet yli 200 latausinfraa ja asentaneet yli 2 000 latausasemaa pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla. Suunnittelu, urakointi ja huolto tulevat samalta toimittajalta, ja työn tekee oma, vakituinen asentajakuntamme. Suunnittelemme latausinfran kaikille autopaikoille, mitoitamme sen kohteen todelliseen tarpeeseen ja valitsemme laitteet koko elinkaarelle.
Tarjous ja siihen liittyvä kartoituskäynti ovat aina maksuttomia. Pyydä tarjous tai soita 010 7399 280.
Lue lisää
- Taloyhtiön latausasemien hankintaopas
- Yhdenvertaisuus ja sähköauton lataus taloyhtiössä
- 11 kW vai 22 kW latausasema kiinteistöön?
- Sähköauton latausaseman asennus ja hinta
- Sähköauton lataus taloyhtiössä: laskutus ja kulujen jako
- Mitä tarkoittaa dynaaminen kuormanhallinta?
Lähteet
Suunnitteletko taloyhtiön tai liikekiinteistön latausratkaisua?
Olemme toteuttaneet latausinfrastruktuurin jo yli 200 taloyhtiöön ja liikekiinteistöön. Katso referenssimme tai pyydä tarjous.
