Sähköautojen suosio kasvaa vauhdilla niin Suomessa kuin maailmalla. Yksi keskeinen kysymys sähköautojen omistajille ja potentiaalisille ostajille on latausnopeus – Ehtiikö auto latautua kotona tarpeeksi nopeasti ja kuinka pitkiä lataustaukoja on pidettävä pidemmällä matkalla?
Tässä artikkelissa käymme läpi sähköautojen latausaikaan vaikuttavat tekijät, eri lataustavat ja annamme käytännön vinkkejä nopeampaan ja tehokkaampaan lataamiseen. Lisäksi esittelemme konkreettisia esimerkkejä Suomen yleisimpien sähköautomallien latausajoista eri latausmenetelmillä.
Latausaikaan vaikuttavat tekijät
Sähköauton latausaikaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta koostimme tähän artikkeliin yleisimpiä niistä:
Akun koko
Suurempi akku vaatii luonnollisesti enemmän aikaa täyttyäkseen. Akkukapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina (kWh), ja se voi vaihdella huomattavasti eri automalleissa. Hybridiauton akkujen koot vaihtelevat 10 ja 30 kwh:n välillä. Täyssähköautoissa akut ovat pienimmillään noin 30 kwh, mutta suurimmillaan ne ovat yli 100 kwh.
Latausteho
Latausteho (kW) määrittää, kuinka nopeasti energiaa voidaan siirtää akkuun. Latausteho vaihtelee eri latauslaitteiden ja -asemien mukaan.
Latausasema
Latausasemien lataustehot vaihtelevat huomattavasti. Pääasiassa hybridiautojen lataamiseen tarkoitetut superschuko laturit tarjoavat 1,8-3,6 kw:n lataustehon, kun taas nopeimmat pikalatausasemat tarjoavat joihinkin automalleihin hetkellisesti jopa yli 300 kw:n lataustehon.
Auton sisäinen laturi
Kun ladataan vaihtovirralla (AC) eli hidaslatauksella tai keskinopealla latauksella, latausnopeuteen vaikuttaa oleellisesti auton sisäinen laturi. Sisäisten latureiden tehot vaihtelevat 3,6 ja 22 kw välillä. Käytännössä sisäisen laturin tehtävä on muuttaa vaihtovirta tasavirraksi, jotta tätä voidaan tarjota akulle. Autojen sisäiset laturit vaihtelevat merkittävästi automalleittain. Tyypillisesti hybridiauton sisäinen laturi toimii yhdellä tai korkeintaan kahdella vaiheella. Täyssähköautoissa taas on yleensä sisäinen 3-vaihelaturi. Esimerkiksi, kun käytetään type 2 laturia, jossa on 16A sulakkeet, 1-vaihelatauksella auto ottaa vastaan 3,6kw, mutta 3-vaihelatauksella auto saa 11 kw:n lataustehon.
Toinen esimerkki sisäisestä laturista on se, kun joissakin autoissa on lähes 10 kw sisäinen laturi, joka toimii yhdellä vaiheella. Esimerkiksi 7,2 kw laturi tarvitsee 32A virran toimiakseen täydellä teholla. Suomessa omakotitaloissa on käytännössä aina saatavilla 3-vaihevirta. Yleensä omakotitalon sulakekoko on joko 3x25A tai 3x35A, joten kyseistä autoa ei voi yleensä ladata täydellä teholla kotona.
Sähköautoa hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota auton sisäiseen laturiin ja sen mahdollistamaan lataustehoon.
Akun varaustila
Kun ladataan pikalatausasemalla akku latautuu nopeammin matalista varaustasoista kuin korkeista, ja latausnopeus hidastuu akun täyttyessä.
Akun lämpötila
Pikalatauksessa latausnopeuteen vaikuttaa merkittävästi akun lämpötila. Siksi latausnopeudet ovat talvella yleensä hitaampia, kuin kesällä. Tästä syystä monissa sähköautoissa on akun esilämmitysmahdollisuus.
Neljä tapaa ladata
Sähköajoneuvojen lataustavat voidaan jakaa neljään pääkategoriaan, mutta todellisuudessa sähköautoja voi ladata kolmella eri tavalla. Nämä neljä erilaista lataustapaa ovat: Mode 1, Mode 2 ja Mode 3 ja Mode 4
Mode 1
Mode 1 lataustavalla tarkoitetaan tilannetta, jolloin lataukseen käytetään normaalia pistorasiaa. Tällä lataustavalla on mahdollista ladata esimerkiksi golf-autoja, sähköpyörää, mopoa yms. Sähköautot eivät tue Mode 1 lataustapaa.
Mode 2
Mode 2 lataustavassa käytetään Mode 1 tapaan normaalia schuko-pistorasiaa tai superschuko-pistorasiaa. Tällöin lataamiseen käytetään kuitenkin matkalaturia, eli auton mukana tulevaa pistorasiaan kytkettävää laturia. Laturissa on kiinteästi paikallaan virranrajoitin, joka tekee lataamisesta turvallisempaa. Mode 2 lataustapaa ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön tavallisesta pistorasiasta, koska niitä ei ole suunniteltu jatkuville korkeille virroille. Pitkäaikaisessa käytössä normaali pistorasia saattaa aiheuttaa vaaratilanteen lämmetessään. Useilla valmistajilla on kuitenkin olemassa hidaslatauslaitteita, jotka on varustettu pitkäaikaista virtaa kestävillä niin sanotuilla superschuko-pistorasioilla. Mode 2 lataustavassa lataustehot vaihtelevat tyypillisesti 1,8 ja 3,6 kw välillä.
Mode 3
Mode 3 lataustavasta puhuttaessa tarkoitetaan kiinteää latausasemaa, joka toimii vaihtovirralla (AC). Mode 3 lataustapaa tukevia latausasemia on kodeissa, taloyhtiöissä, yrityksissä ja esimerkiksi liiketilojen pihoilla. Mode 3 on ehdottomasti paras ratkaisu turvallisuutensa ja akun käyttöiän puolesta jatkuvaan auton lataamiseen. Mode 3 lataustavassa lataustehot vaihtelevat tyypillisesti 3,6 ja 22 kw välillä.
Mode 4
Mode 4 lataustavalla tarkoitetaan pikalatausta, jossa käytetään tasavirtaa (DC). Mode 4 lataustavalla ladattaessa lataustehot vaihtelevat yleensä 50 kW ja 350 kW välillä. Suuren lataustehon ansiosta pikalatausta käytetäänkin pääasiassa esimerkiksi huoltoasemilla tai muilla teiden varsilla olevilla latausasemilla. Pikalataus on oiva keino ladata autoa nopeasti esimerkiksi pitkällä matkalla. Jatkuvaan käyttöön sitä ei kuitenkaan suositella, koska se rasittaa auton akkua enemmän, kuin keskinopea tai hidaslataus.
Konkreettisia esimerkkejä latausajoista
Alla on esimerkkejä Suomen yleisimpien sähköautomallien latausajoista eri latausmenetelmillä.
| Automalli | Akun koko | Mode 2, tyhjästä täyteen | Mode 3, tyhjästä täyteen | Mode 4, 10–80 % |
|---|---|---|---|---|
| Tesla Model 3 (Long Range) | 75 kWh | 3 kW: noin 25 tuntia | 11 kW: noin 6,8 tuntia | 150 kW: 20–30 minuuttia |
| Nissan Leaf (40 kWh) | 40 kWh | 3 kW: noin 13,3 tuntia | 6,6 kW: noin 6,1 tuntia | 50 kW: 40–60 minuuttia |
| Volkswagen ID.4 (77 kWh) | 77 kWh | 3 kW: noin 25,7 tuntia | 11 kW: noin 7 tuntia | 125 kW: 30–40 minuuttia |
| Hyundai Kona Electric (64 kWh) | 64 kWh | 3 kW: noin 21,3 tuntia | 11 kW: noin 5,8 tuntia | 100 kW: 45–60 minuuttia |
Käytännön vinkit nopeampaan lataamiseen
Suunnitelmallisuus
Hyödynnä kotilatausta aina kun mahdollista ja käytä julkisia ja pikalatausasemia matkalla. Tällä säästät myös selvää rahaa, ks. latauksen hintalaskuri.
Seuraa akun varaustasoa
Älä odota akun tyhjenemistä ennen latausta. Pidä varaustaso kohtuullisella tasolla ja lataa usein, jotta vältät pitkiä latausaikoja. Jos kotonasi on latausasema helpointa huolehtia riittävästä varauksesta on ladata autoa aina kotona ollessasi.
Tarkista latausaseman teho
Eri asemat tarjoavat erilaisia tehoja, joten valitse sopivin asema lataustarpeesi mukaan.
Hyödynnä latausverkostoja
Käytä sovelluksia ja karttapalveluja löytääksesi lähimmät ja nopeimmat latausasemat.
Päivitä latausasema
Kotilatausaseman päivittäminen tehokkaampaan malliin voi merkittävästi lyhentää latausaikaa.
Yhteenveto
Sähköauton latausaika riippuu monista tekijöistä, kuten akun koosta, lataustehosta ja käytetystä latausasemasta. Kotona käytetään tyypillisesti Mode 3 lataustapaa, mutta pikalatausasemat tarjoavat nopeimman latauksen. Suunnittelemalla lataustapasi huolellisesti ja hyödyntämällä tehokkaimpia latausvaihtoehtoja voit minimoida latausaikasi ja maksimoida ajonaikaisen mukavuuden.
Korpilataus tarjoaa laadukkaita ja tehokkaita latausratkaisuja kotiin, taloyhtiöihin ja yrityksille.
Tietoa asiantuntijasta
Toimitusjohtaja ja yrittäjä
Konsta Peltokorpi on Korpisähkön toimitusjohtaja ja vastaa koko yhtiön liiketoiminnasta. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja ja liiketalouden tradenomi. Konsta on ollut suunnittelemassa ja mukana toteuttamassa kymmeniä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen latausjärjestelmiä.
Asiantuntijan profiili
Suunnitteletko taloyhtiön tai liikekiinteistön latausratkaisua?
Olemme toteuttaneet latausinfrastruktuurin jo yli 200 taloyhtiöön ja liikekiinteistöön. Katso referenssimme tai pyydä tarjous.
