Sähköautoilu ei ole enää pelkkä tulevaisuuden trendi vaan arkipäivää. Suomen teillä liikkuu nyt ennätysmäärä täyssähköautoja, ja monille työntekijöille mahdollisuus ladata autoa työpäivän aikana on muuttunut mukavasta lisäedusta kynnyskysymykseksi työpaikkaa valitessa.
Korpilatauksella olemme nähneet, kuinka markkina on kypsynyt. Enää ei riitä, että parkkihallin nurkassa on yksi hidas latausasema. Sähköauton lataus työpaikalla vaatii älyä, skaalautuvuutta ja ennen kaikkea vaivattomuutta sekä työnantajalle että työntekijälle.
Milloin sähköauton latauspiste kannattaa asentaa yritykselle?
Joka kahdeksas henkilöauto Manner-Suomen liikenteessä oli vuoden 2025 lopussa ladattava, ja täyssähköautojen määrä kasvoi vuodessa 39 prosenttia. Vuonna 2026 täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä nousi tammi–syyskuussa ensimmäistä kertaa yli puoleen, ja syyskuussa osuus oli jo 62 %. Kun ladattavia autoja alkaa näkyä pihalla säännöllisesti, latauspiste on ajankohtainen.
Osalla yrityskiinteistöistä kyse ei ole harkinnasta lainkaan, vaan laki velvoittaa asentamaan latauspisteen. Velvoite käydään läpi alempana.
Loput perustelut tulevat käyttäjiltä. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta ladata työpäivän aikana, erityisesti ne, joilla ei ole kotilatausta. Asiakkaille latauspaikka on syy pysähtyä pidemmäksi aikaa. Samalla se on näkyvä vihreä valinta, joka vaikuttaa yrityksen työmatkapäästöihin eikä vain vastuullisuusraporttiin.
Mitä hyötyä sähköauton lataus työpaikalla tuo yritykselle?
Latauspisteet eivät ole vain työsuhde-etu. Ne vaikuttavat henkilöstön arkeen, asiakaskokemukseen ja siihen, miltä yritys näyttää ulospäin.
Henkilöstön latausmahdollisuus parantaa työpaikan arkea
Työpäivän aikainen lataus poistaa yhden arjen kitkakohdan. Erityisen paljon se merkitsee niille, joilla ei ole kotilatausmahdollisuutta, kuten monille rivitaloasukkaille, kaupunkiasujille ja vuokralaisille. Heille työpaikan laturi voi olla ainoa arkinen tapa ladata.
Auto seisoo työpäivän ajan paikallaan, joten lataus ei vaadi suurta tehoa vaan aikaa. Tavallinen 11 kW:n AC-latauspiste riittää useimpiin työpaikkatarpeisiin. Usean latausaseman kokonaisuutta ei myöskään tarvitse mitoittaa niin, että jokainen latauspiste saisi täyden 11 kW:n tehon yhtä aikaa, koska kuormanhallinta jakaa tehon latauksessa olevien autojen kesken.
Asiakaslataus voi tukea myyntiä ja palvelukokemusta
Asiakkaalle latauspiste on konkreettinen palvelu. Se tuo myös muuta myyntiä, kun latauksen aikana ostetaan lounas, kahvi tai jotain kaupasta. Autokaupassa, hotellissa, kuntosalilla, ravintolassa ja myymälässä latauspaikka voi olla syy valita juuri teidän toimipisteenne. Kun asiakas viipyy paikalla vain lyhyen aikaa, ratkaisu on DC-pikalataus. Akkuun ehtii kertyä merkittävästi ajomatkaa jo lounaan tai kauppareissun aikana. Palvelun lisäksi pikalatausasema on yritykselle myös passiivinen tulonlähde, sillä jokaisesta latauksesta kertyy myyntituottoa ilman henkilökunnan työtä.
Latauspisteet vahvistavat yrityksen vastuullisuusmielikuvaa
Latauspiste on vastuullisuusteko, joka näkyy pihalla eikä vain raportissa. Se vaikuttaa suoraan henkilöstön työmatkaliikkumisen päästöihin eli yrityksen Scope 3 -päästöihin. ESG-raportoinnissa (Environmental, Social, Governance) eli vastuullisuusraportoinnissa latausmahdollisuuden tarjoaminen on selkeä ympäristöteko, ja järjestelmästä saatava käyttäjäkohtainen kulutusdata on käyttökelpoista raportoinnissa.
Mielikuvahyöty edellyttää, että laitteet toimivat. Rikkinäinen laturi pihalla viestii päinvastaista kuin oli tarkoitus, joten ylläpito kannattaa sopia jo hankinnan yhteydessä.
Pitääkö työpaikalla olla sähköauton latauspiste?
Osassa yrityskiinteistöistä pitää. Jos rakennus ei ole asuinkäytössä ja sen sisällä tai samalla kiinteistöllä on yli 20 pysäköintipaikkaa, latauspisteen on pitänyt olla asennettuna viimeistään 31.12.2024. Vastuu on rakennuksen omistajalla, ja velvoitetta valvoo Traficom.
Yksi latauspiste riittää, mutta sen on oltava oikeanlainen. Teho on oltava yli 3,7 kW, ja latauspisteessä on oltava Type 2- tai CCS-liitin. Tavallinen sukopistorasia ei kelpaa. Velvoite ei koske mikroyrityksen omistamaa ja käyttämää rakennusta eikä rakennusta, jota ei lämmitetä tai jäähdytetä.
Uusissa ja laajasti korjattavissa rakennuksissa vaatimukset ovat tiukemmat, ja niitä valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennusluvan yhteydessä.
Vaatimukset ovat myös kiristymässä. Keväällä 2026 lausunnolla olleen lakiluonnoksen mukaan yli 20 pysäköintipaikan rakennuksissa pitäisi olla vuoden 2026 loppuun mennessä yksi latauspiste jokaista kymmentä pysäköintipaikkaa kohti tai kaapeliputkitus vähintään puolelle paikoista. Luonnoksessa laskentaan otettaisiin mukaan vain rakennuksen omat pysäköintipaikat, ei enää kaikkia kiinteistön paikkoja. Lakimuutosta ei ole vielä hyväksytty, joten aikataulu voi muuttua (tilanne lokakuussa 2026). Oman kiinteistön nykytilanteen voi tarkistaa Traficomin arviointityökalulla.
Lisäksi EU:n asetus edellyttää, että 1.1.2027 alkaen asennettavat latausasemat tukevat ISO 15118-20 -standardia. Jo asennettuja latausasemia vaatimus ei koske. Kerromme vaatimuksesta tarkemmin latausasemien vertailussa.
Mitä yrityksen pitää tietää sähköauton latauksen verotuksesta?
Tässä tapahtui iso muutos vuoden 2026 alussa. Työnantajan kustantama sähköauton lataus työpaikalla oli poikkeuksellisesti verovapaa etu vuosina 2021–2025. Verovapaus päättyi 1.1.2026, ja lataukselle on nyt vahvistettu luontoisetuarvo.
Verohallinnon vuoden 2026 luontoisetupäätöksen (VH/6275/00.01.00/2025) 25 §:n mukaan kun palkansaaja käyttää työnantajan kustantamaa sähköä työpaikalla oman autonsa tai käyttöetuauton lataamiseen, edun raha-arvo on 30 euroa kuukaudessa täyssähköautolle ja 20 euroa kuukaudessa ladattavalle hybridille.
Kolme asiaa kannattaa huomata:
Vapaassa autoedussa lataus sisältyy jo edun arvoon. Muutos koskee nimenomaan työntekijän omaa autoa ja käyttöetuautoa.
Työntekijän maksama korvaus vähentää edun arvoa. Päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. Jos työntekijä maksaa latauksen itse markkinaehtoiseen hintaan, veronalaista etua ei lähtökohtaisesti synny.
Edun voi arvostaa myös todellisen kulutuksen mukaan. Jos työntekijä lataa vain muutaman kerran kuussa, 30 euroa voi olla selvästi enemmän kuin ladatun sähkön hinta. Silloin edun arvoksi voidaan merkitä sähkön todellinen hinta. Tämä onnistuu vain, jos latausjärjestelmä mittaa jokaisen käyttäjän kWh-kulutuksen erikseen.
Verotuksen kannalta latausjärjestelmän valinnalla on siis väliä. Jos järjestelmä mittaa kulutuksen käyttäjäkohtaisesti ja laskuttaa sen automaattisesti, yritys voi valita näistä vaihtoehdoista vapaasti. Ilman mittausta käytössä on käytännössä vain kaavamainen 30 tai 20 euron kuukausiarvo. Palkanlaskennan yksityiskohdat kannattaa käydä läpi oman tilitoimiston kanssa.
Kuka maksaa sähköauton lataamisen työpaikalla?
Sen päättää työnantaja. Käytössä on kolme perusmallia.
Työnantaja kustantaa latauksen. Yksinkertaisin malli henkilöstön kannalta. Työntekijälle syntyy edellä kuvattu luontoisetu. Edun arvo lisätään verotettavaan tuloon, jolloin ennakonpidätys lasketaan hieman suuremmasta summasta, ja sama euromäärä vähennetään nettopalkasta. Käteen jäävä palkka pienenee siis vain edusta menevän veron verran, ei koko 30 euroa.
Työntekijä maksaa käytön mukaan. Latausjärjestelmä tunnistaa käyttäjän ja laskuttaa ladatun energian kWh-perusteisesti. Tämä on reilu malli silloin, kun osa henkilöstöstä lataa päivittäin ja osa muutaman kerran kuussa. Automatisoitu laskutus tarkoittaa, ettei talousosaston tarvitse käsitellä yksittäisiä latauksia.
Sekamalli. Esimerkiksi työajoihin liittyvä lataus työnantajan kustannuksella ja henkilökohtainen lataus omalla kustannuksella, tai kuukausikohtainen kiintiö.
Asiakaslataus hinnoitellaan yleensä erikseen. Se voi olla maksuton palvelu, aikarajoitettu tai normaalisti hinnoiteltu julkinen latauspiste.
Mallin valinta kannattaa tehdä ennen laitehankintaa, koska se määrittää vaatimukset tunnistautumiselle, mittaukselle ja taustajärjestelmälle.
Mitä sähköauton latauspiste maksaa yritykselle?
Hinta riippuu latauspisteiden määrästä, kaapelivedon pituudesta ja siitä, paljonko maanrakennustöitä tarvitaan. Alla on suuntaa antavat haarukat tyypillisille toteutuksille.
| Toteutus | Tyypillinen hinta |
|---|---|
| 1 latauspiste työpaikalle | 1 500–3 500 € |
| 2–4 latauspistettä henkilöstölle | 4 000–10 000 € |
| 5–10 latauspistettä pysäköintialueelle | 10 000–25 000 € |
| Latausvalmius useille autopaikoille | 1 100–1 800 € / autopaikka |
| Asiakaslataus yrityksen pihaan | 5 000–20 000 € |
| DC-pikalataus (suurteholataus) | 20 000–150 000 €+ |
Suurin yksittäinen kustannustekijä on harvoin itse latauslaite, varsinkaan keskinopeissa latauslaitteissa. Kaivuu- ja asfalttityöt sekä sähköpääkeskuksen muutokset ratkaisevat lopullisen hinnan. Tarkka hinta selviää, kun hankkeesta lasketaan kohdekohtainen tarjous.
Miten latausjärjestelmä suunnitellaan yritykselle?
Latausjärjestelmä kannattaa suunnitella yhdessä latausjärjestelmiin erikoistuneen sähköurakoitsijan kanssa. Yritys kertoo tarpeensa, ja asiantuntija selvittää kartoituksessa, mitä kiinteistö mahdollistaa. Näin järjestelmä palvelee yritystä myös vuosien päästä.
Yritys tietää ja päättää
- Käyttäjät: henkilöstö, työsuhdeautot, asiakkaat ja huoltoliikenne. Kuinka moni lataa nyt ja lähivuosina?
- Laskutus ja raportointi: kuka maksaa latauksen ja mitä raportteja tarvitaan palkanlaskentaan ja vastuullisuusraportointiin.
- Kiinteistön omistussuhde: vuokratiloissa asennus vaatii vuokranantajan luvan ja sopimuksen laitteiden omistuksesta vuokrasuhteen päättyessä.
Asiantuntija selvittää kartoituksessa
- Sähköliittymän kapasiteetti: paljonko tehoa on vapaana huippukulutuksen aikaan ja millaista kuormanhallintaa tarvitaan.
- Mitoitus tulevaa tarvetta varten: kaapelointi ja keskus mitoitetaan niin, että latauspisteitä voi lisätä myöhemmin.
- Latausasemat ja lataustehot: käyttäjäryhmille sopivat laitteet, oikeudet ja tehot.
- Sijoituspaikat: kaapelivedon pituus, näkyvyys, esteettömyys ja talvikunnossapito.
- Ylläpito ja takuu: kuka vastaa vikatilanteista, millä vasteajalla ja mitä ohjelmistopäivitykset maksavat. Nämä kannattaa sopia jo tarjousvaiheessa.
Kuormanhallinta ratkaisee usein, paljonko järjestelmä maksaa. Me Korpilatauksella painotamme dynaamista kuormanhallintaa suunnitellessamme hankkeita. Se seuraa kiinteistön muuta kulutusta ja jakaa vapaan tehon latauksessa olevien autojen kesken. Näin latauspisteitä voidaan lisätä ilman kallista liittymän korotusta, ja järjestelmä toimii häiriöttä myös kulutushuippujen aikana.
Hanke etenee yleensä neljässä vaiheessa:
- Kartoitus. Selvitetään, kuinka monta latauspistettä tarvitaan nyt ja kolmen vuoden päästä ja mitä kiinteistön sähköjärjestelmä ja liittymä mahdollistavat.
- Tarjous. Kartoituksen pohjalta saatte suunnitelman ja hinnan. Samalla päätetään, ketkä latureita käyttävät ja miten lataus laskutetaan, koska ratkaisu vaikuttaa laitevalintaan.
- Toteutus. Sähkötyöt, asennus ja käyttöönotto ajoitetaan niin, että pysäköinti haittaantuu mahdollisimman vähän.
- Ylläpito. Laitteet ovat kovalla käytöllä Suomen sääolosuhteissa, joten huolto ja vikatilanteiden hoito kannattaa sopia jo alussa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko työpaikkalataus verovapaata vuonna 2026?
Ei ole. Verovapaus päättyi 1.1.2026. Työnantajan kustantaman latauksen luontoisetuarvo on 30 euroa kuukaudessa täyssähköautolle ja 20 euroa ladattavalle hybridille. Vapaassa autoedussa lataus sisältyy jo edun arvoon.
Pitääkö yrityksellä olla sähköauton latauspiste?
Jos rakennus ei ole asuinkäytössä ja sen yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa, vähintään yksi latauspiste on pitänyt asentaa 31.12.2024 mennessä. Velvoite ei koske mikroyrityksen omistamaa ja käyttämää rakennusta.
Paljonko latauspiste maksaa yritykselle?
Yksittäinen latauspiste työpaikalle maksaa tyypillisesti 1 500–3 500 euroa ja 2–4 latauspisteen kokonaisuus 4 000–10 000 euroa. Lopullinen hinta riippuu kaapelivedoista, maatöistä ja sähköpääkeskuksen muutoksista.
Voiko työnantaja laskuttaa latauksen työntekijältä?
Voi. Latausjärjestelmä tunnistaa käyttäjän ja laskuttaa ladatun energian kWh-perusteisesti. Jos työntekijä maksaa latauksen markkinaehtoiseen hintaan, veronalaista etua ei lähtökohtaisesti synny.
Riittääkö työpaikalle 11 kW:n latausasema?
Useimmiten riittää, koska auto seisoo työpäivän ajan paikallaan. Kuormanhallinta jakaa käytettävissä olevan tehon latauksessa olevien autojen kesken, joten kaikkia latauspisteitä ei tarvitse mitoittaa täydelle teholle yhtä aikaa.
Toiveissa sähköauton lataus työpaikalla? Kysy tarjous Korpilataukselta
Suunnittelemme ja toteutamme yritysten latausratkaisut avaimet käteen -periaatteella kartoituksesta ja sähkösuunnittelusta asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Korpilataus on osa Korpisähköä, joka on toiminut sähköalalla yli 50 vuotta.
Kerro meille, montako pysäköintipaikkaa kiinteistössänne on ja millainen latauskysyntä henkilöstöllänne on. Me selvitämme, mitä liittymä kestää ja millainen ratkaisu vastaa tarvetta myös muutaman vuoden päästä.
Lue lisää latausratkaisuistamme yrityksille.
Pyydä tarjous tai soita 010 7399 280.
Lähteet
Artikkelin asiantuntijat
Kirjoittaja
Viestintä ja markkinointi
Laura Keski-Kuha työskentelee Korpisähkön viestinnän, verkkosivusisältöjen ja markkinoinnin parissa. Hän kirjoittaa artikkeleita sähköautojen latauksesta ja taloyhtiöiden latausratkaisuista. Laura ajaa itse sähköautoa.
Asiantuntijan profiiliTarkastaja
Yritysmyynti, pikalatausratkaisut
Matias Oja myy Korpisähkössä pikalatausratkaisuja ja on ollut mukana pikalatauskentän suunnittelussa. Hän toimii myös pääkaupunkiseudun huoltoliiketoiminnan asiakasvastaavana. Matias ajaa itse sähköautoa.
Asiantuntijan profiili
Tarvitsetko latausratkaisun yritykseesi?
Suunnittelemme ja toteutamme yrityksille skaalautuvia latausratkaisuja. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan tarpeesi.





